Whitehallin tila: Agrometsätalouden innovaatioita – hedelmätarha malli

Lähde: Ian Knight (ABACUS)

Viljelykasveja on kasvatettu puuston lomassa jo vuosisatojen ajan eri puolilla maailmaa. Teollisuusvallankumouksesta lähtien maatilojen koneellistuminen on johtanut tämän viljelymuodon vähenemiseen, kun laaja maatalous, yksivuoroviljely ja hyödykkeiden tuotanto alkoi ajaa maataloutta palvelemaan suurtuotannon etuja. Britanniassa viljelysmaisemien puumäärä on selvästi laskenut hakkuiden myötä. Puiden istuttamista maatiloille pidetäänkin nyt mahdollisena pitkän aikavälin ratkaisuna kestävälle maataloudelle.

Kun puuston arvostus maataloudessa on kasvanut, niin samalla kiinnostus agrometsätalouden tutkimukseen ja käytännön tiedon jakamiseen viljelijöille on lisääntynyt. Tutkimus on osoittanut agrometsätalouden hyödyt: tuottavuuden kasvu, tilan tulonlähteiden monipuolistuminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen sekä maaperän ja ympäristön suojeleminen. Viljelijät ovat myös selvästi kiinnostuneista moniviljelyn tarjoamista mahdollisuuksista yhdistää pelto- ja puutarhakasveja sekä puita. Tämä mahdollistaa lyhyen aikavälin tulot viljelykasveista sillä aikaa, kun puut kasvavat ja takaavat pitemmän aikavälin tuloja.

Kuva 1: Vehnää viljellään pähkinäpuiden lomassa, Les Eduts, Ranska (Jollet, C)

 

Whitehall Farm tilalla Cambridgeshiressa lähellä Peterboroughin kaupunkia vuokraviljelijöinä toimivat Stephen ja Lynn Briggs ovat modernin agrometsätalouden pioneereja. Whitehallin 100 hehtaarin tila sijaitsee alavalla turvemaalla ja siellä viljellään orgaanisia vihanneksia ja viljakasveja sekä apilaa. Tilalla ei ole karjaa.

 

Stephenin ja Lynnin tarkoituksena on ollut hyödyntää tilan ravinteikasta maaperää ja kehittää orgaaninen viljelytapa, jossa tuottavuus ja ympäristön suojelu ovat tasapainossa. Vuokraviljelijöinä tilan toiminnan on oltava myös taloudellisesti tuottavaa, jotta korkeat kiinteät kulut saadaan maksettua.

 

Tilaa ympäröivä alue kärsii huomattavasta tuulen aiheuttamasta eroosiosta, kun kevyt turvemaa on kuivaa ja viljeltyä. Tuulta kutsutaankin pahaenteisesti nimellä ‘The Fen Blow’ (fen = letto). Stephen ja Lynn ovat paitsi viljelijöitä myös tutkijoita, jotka maaperän tutkimukseen erikoistuneina ymmärtävät ne uhat joita multavuuden kato voi tuoda tullessaan.

 
   

Kuva 2: ”The Fen Blow”-tuulen tuhoja White Hall-tilan läheisyydessä. (Briggs, S)

Agrometsätalouden löytäminen oli Stephenille käänteentekevää: hän tutustui kansainvälisen apurahan tuella agrometsätalouden käytäntöihin ympäri maailmaa tarkoituksenaan tuoda oppimansa paitsi omaan käyttöönsä myös kannustaakseen britannialaisia maanviljelijöitä ottamaan käyttöön samoja, kestävän kehityksen mukaisia viljelytapoja.

Vuokraviljelijöille pitkäaikaisen vuokrasopimuksen puuttuminen oli ongelmallinen uutta agrometsätalousyritystä perustettaessa. Onneksi Stephen ja Lynn onnistuivat neuvottelemaan 15-vuotisen sopimuksen, joka on riittävän pitkä takaamaan taloudellisen vakauden: siinä ajassa omenapuut ehtivät jo tuottaa satoa, joka kattaa istutuskulut. Britanniassa maan vuokrasopimukset ovat yleensä lyhyitä, vain 3-5 vuotta kerrallaan, ja tämä onkin monesti esteenä agrometsätalouden harjoittamiselle.

Tarkka taustatyö osoitti, että omenapuut tuovat huomattavia monipuolisia hyötyjä tilan toimintaan. Omenat ja niistä saatava mehu toisivat tarpeeksi tuloja 15-vuotisen vuokrasopimuksen aikana ja samalla laajentaisivat viljelmien lajitelmaa, luoden vakaan kasviston, joka on resilienssi ilmastolle, ja yhdessä viljelykasvien kanssa vähentäisi tuholaisia ja tauteja, ja suojelisi maaperää.

 

Whitehallin puustoviljely aloitettiin 52 hehtaarin viljelysmaalle vuonna 2009. 13 omenapuulajia istutettiin syksyllä; mukana oli sekä syöntiomenoita että mehustukseen sopivia lajikkeita.  Lajikkeiden valinnassa otettiin huomioon maku, säilyvyys, tautien vastustuskyky ja myöhäinen kypsymisaika. Viimeksi mainittu takaa sadonkorjuukauden jatkamisen niin että viljat korjataan loppukesällä ja omenat poimitaan käsin alkusyksyllä. 

 

Tilan 52 hehtaarin viljelysmaille istutettiin 4500 puuta, jotka vievät ainoastaan 4 hehtaaria (8%) maa-alasta Loput 48 hehtaaria jää peltokasviviljelmille puurivien väleihin. Britanniassa on tavallisempaa istuttaa hedelmätarhoihin 1000 puuta hehtaarille verrattuna Whitehallin 100 puuta hehtaarille. Tämä väljyys laskee sekä perustus- että ylläpitokuluja koska tilan ei tarvitse hankkia erityiskoneita. Myös peltokasviviljelmien jatkaminen on mahdollista, koska tiheä puusto ei varjosta kasveja. Puut istutetiin pohjois-eteläsuuntaisesti riveihin niin että puut eivät varjosta muita viljelmiä puurivien väleissä. Tämä auttoi myös vähentämään tuulen aiheuttamaa eroosiota estämällä pääasiassa lounaista tuulta, joka puhaltaa halki tasaisen lettomaan.  Puiden karsiminen rajoitetaan 3-4 metrisiin puihin, joka rajoittaa varjoa mutta antaa kuitenkin tuulensuojaa. 

 

Kuva 3: Omenapuiden istutussuunnitelma Whitehallin tilallla, 100 puuta hehtariilla. (Briggs, S)

   

 

Kuva 4: Kevätviljan kylvöä käytäväviljelymallissa (Briggs, L)

Käytetyssä mallissa puut istutettiin kolmen metrin välein ja puurivien väliin jätettiin 27 metriä, josta syntyi 24 metriä leveä alue, jossa pääsee operoimaan tilan isokokoisilla viljelykoneilla. Puurivien ympärille jätettiin kolmen metrin levyinen kaista, jolle istutettiin aluskasvillisuudeksi siemensekoitus apiloita ja virnoja sekä monivuotisia villikukkia. Nämä estävät rikkaruohojen kasvua omenapuiden alla ja tarjoavat samalla elinympäristön hyönteispölyttäjille ja tuhohyönteisiä syöville lajeille. Varsinkin jälkimmäiset ovat tärkeitä luomutilalla, jossa ei käytetä tuhoaineita.

Pääomasijoitus 52 hehtaarin peltometsäviljelykselle oli huomattava –65 000 puntaa. Puut alkoivat tuottaa täyttä satoa viidentenä vuonna ja sadon ennustettaan olevan huipussaan 15 vuoden kuluttua. Käyttökate hehtaaria kohden on sama kuin käytävillä viljellyillä viljoilla eli 1000 puntaa hehtaarilla.

Whitehallin tilan liikeideana on tuottaa lisäarvoa ja kontrolloida tilalla kasvatettavien tuotteiden tuotantoketjua. Lisäarvon tuottaminen viljoille on vaikeaa, joten tila käyttää hyväkseen luomutuotantoon tarjottavia tukia ja gluteenittomien tuotteiden kysyntää saadakseen tuoton sopivalle tasolle. Omenista saatavien tulojen nostaminen mehustamalla ja suoramyynnin kautta on antanut lupaavia tuloksia ja lisäksi Stephen ja Lynn ovat avanneet myymälän kehittääkseen omenatuotteidensa markkinoita, mukana on myös lähialueiden muiden tilojen tuotteita.

Kuva 5: Stephen Briggs, Whitehallin tilan isäntä on agrometsätalouden pioneeri (Briggs, L)

Stephen Briggs kertoo: “Agrometsätalous on tuonut tilallemme ja liiketoimintaamme monia hyötyjä ja olemme saaneet siitä irti kaiken sen mitä toivoimmekin. Se tekee tilasta tuottavamman ja tuo mukanaan maaperänsuojelun, jota halusimme. Lisäksi sillä on ollut positiivinen vaikutus tilan luontoon ja biodiversiteettiin.”

Stephen toivoo, että hallitukset ottaisivat johtavan roolin ja kannustaisivat maan monikäyttöön: ”Luonto ei ole monokulttuurinen. Jos et tee maallasi mitään 40 vuoteen, luonto muuttaa sen puiksi ja pensaiksi – tämän pitäisi kertoa sinulle mitä luonto haluaa tehdä.”

Agrometsätalous on vahvistanut tätä ajatusta ja peltometsäviljely on antanut Stephenille ja Lynnille mahdollisuuden kehittää tuottava tila suojellen samalla maaperää ja lisäten biodiversiteettiä.

Lue tämä artikkeli pdf-muodossa tästä